Jatkan (kysynnän vuoksi) matkaraportointia, tällä kertaa Israelista.
Eilat on lomakohde Israelissa, punaisen meren rannalla. Vietimme siellä syyslomaviikon perheen kanssa. Eilat vaikutti hyvin länsimaalaiselta Egyptin lomien jälkeen. Kauppiaat eivät olleet tunkeilevia, eikä sisäänheittäjiäkään ollut. Eilat oli korkeatasoinen ja puhdas lomakohde, siellä olisi voinut juoda jopa kraanavettä, eikä mahatautia tarvinnut pelätä. Punainen meri oli kuitenkin Eilatissa pettymys. Koralleja ja kaloja ei juurikaan rannoilla ollut. Israelin rantaviivaa on punaisella merellä vain kymmenisen kilometriä, joten rannalla oleva mineraalin jalostustehdas, laivaliikenne ym. ovat tuhonneet alueelta korallit. Toki Eilatin merenalaisessa observatoriossa näki upeita koralleja ja kaloja, mutta ikkunan takaa ne eivät olleet niin vaikuttavia kuin itse seassa snorklaillessa.
Kuollut meri oli nähtävyys sinänsä. Meri oli yllättävän pieni (maineeseensä nähden). Kuollut meri on myös kuivunut, kaventunut ja lyhentynyt paljon vuosien saatossa. Vesi oli sameaa ja lämmintä, suorastaan kuumaa, ja porukkaa oli kuin pipoo. Sekaan kannatti mennä, ja hetken kellumisen jälkeen nousta 10 vuotta nuorentuneena! Sukeltaminen on meressä kielletty, koska vesi on niin mineraalipitoista, että sitä ei saa joutua silmiin tai suuhun.
Jerusalemissa oli myös pakko käydä. Öljymäeltä on upeat panorama-maisemat, Getsemanin puutarhaa ei juuri enää puutarhaksi tunnista, mutta kaikkien kansojen kirkko on upea. Itkumuuri on yhä suosittu rukouspaikka ja Via Dolorosaa kävellessä tuli kirkkohistoriasta tutut asiat mieleen.
Tel Avivin kautta lensimme takaisian Eilattiin. Meitä oli parikymmentä suomalaista turistia palaamassa Jerusalemista Eilattiin, kaikilla oli pienet käsimatkatavarat mukana, mutta kuulustelu ja turvatarkastukset ennen koneeseen pääsyä olivat itselleni ennen kokemattomat. Meidät jaettiin perhekuntiin tarkempaa syyniä varten. Tarkat kuulustelut päivän tapahtumista, missä on ollut, ketä on tavannut, mitä on ostanut tai saanut, miksi on tullut jne. kestivät puolisen tuntia. Reput läpivalaistiin kahteen kertaan. Lopulta pääsimme koneeseen ja puolessa tunnissa olimme jälleen Eilatissa.
Kotimatkan alkaessa turvatarkastukset kentällä olivat jälleen tarkat. Me selvisimme pelkällä kuulustelulla, joka ei ollut helppo, etenkään kun olimme olleet arabimaissa, mm. naapurissa Egyptissä. Joidenkin matkustajien kaikki matkalaukut purettiin ja sisältö tarkastettiin. Erityisen tarkkoja he ovat kuulemma yksinäisten naismatkustajien kohdalla. Olimme kuitenkin kärsivällisiä, sillä ymmärsimme, että tarkastukset tehdään meidän turvallisuutemme vuoksi. Terroristiuhan vuoksi he haluavat varmistaa, että emme ole saaneet esim. pommia sisältävää lahjaa tai muuten tulleet hyväksikäytetyiksi.